Tietoa
palvelusta

Koulun hyvinvointiprofiili mahdollistaa modernin, reaaliaikaiseen tietoon perustuvan päätöksenteon koulumaailmaan. Tieteellisesti päteviin ja kattavasti testattuihin kysymyksiin vastataan verkkopalvelun kautta. Vastausten tarkastelu onnistuu reaaliaikaisesti. Voit hyvästellä paperilomakkeet.

Compare

Vertaa tuloksiasi muihin

Kuinka voimme tietää miten meillä sujuu? Yksi toimiva lähestymistapa on tarkastella kysymyksiä, joissa mielipiteet vaihtelevat runsaasti. Laajempi kuva voidaan saavuttaa vertaamalla tuloksia koulun sisällä luokka-asteiden välillä tai vertaamalla omaa koulua tietyn alueen koulujen yhteistuloksiin.

Yksittäisen koulun tulokset ovat nähtävillä vain koululle itselleen eikä niitä käytetä tutkimukseen tai mihinkään muuhunkaan tarkoitukseen ilman koulun antamaa lupaa. Ilman koulutunnisteita (anonyymisti) vastauksia voidaan käyttää myös tutkimukseen.

Easy!

Toimintaperiaate

Kaikki tapahtuu neljässä vaiheessa

  1. Kirjaudu sisään ja luo kysely koulullesi. Valitse mitkä osa-alueet haluat ottaa mukaan kyselyyn.
  2. Luo ja jaa yksittäisiä täyttökoodeja oppilaille ja/tai henkilökunnalle
  3. Jokainen käyttää koodinsa täyttääkseen lomakkeen verkkopalvelussa
  4. Tarkastele tuloksia verkkopalvelussa. Tallenna ne CSV tai XLS muodossa lisäkäsittelyä varten mikäli tarpeen.

Ja myöhemmin on helppo vertailla uusia vastauksia edellisvuosiin.

Science

Tutkimukseen Perustuva

Kyselyt perustuvat Koulun hyvinvointimalliin. Ensijulkaisu Health Promotion International 2002 (Konu and Rimpelä Vol. 17, page 83) [1-2]. Malli yhdistää sosiologista, kasvatustieteellistä ja terveystieteellistä tutkimusta.

Malli on empiirisesti testattu [3-5] ja testien perusteella on kehitetty Koulun hyvinvointiprofiili [6-10]. Verkkopohjainen palvelu on ollut käytössä vuodesta 2004. Tutkimus aiheesta on jatkunut aktiivisesti [ks. julkaisut alla].

Koulun hyvinvointimalli ja -profiilin kyselyt ovat käytössä maailmanlaajuisesti useissa maissa kuten Australiassa, Ruotsissa, Virossa, Kreikassa, Hollannissa, Indonesiassa, Iranissa, Portugalissa, Tansaniassa ja Yhdysvalloissa.

Julkaisut

  1. Konu Anne, 2002. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. (Pupils’ well-being in school). Acta Universitatis Tamperensis 887. Tampereen yliopisto. (in Finnish)
  2. Konu Anne, Rimpelä Matti. 2002. Well-being in Schools – a conceptual model. Health Promotion International 17(1):79-87.
  3. Konu Anne, Lintonen Tomi, Rimpelä Matti. 2002a. Factors associated with schoolchildren’s general subjective well-being. Health Education Research 17(2):155-165.
  4. Konu Anne, Lintonen Tomi, Autio Ville. 2002b. Evaluation of Well-being in Schools – a Multilevel Analysis of General Subjective Well-being. School Effectiveness and School Improvement 13(2):187-200.
  5. Konu Anne, Alanen Erkki, Lintonen Tomi, Rimpelä Matti. 2002c. Factor Structure of the School Well-being Model. Health Education Research 17(6):732-742.
  6. Konu Anne, Lintonen Tomi. 2006a. School well-being in Grades 4-12. Health Education Research 21(5):633-642.
  7. Konu Anne, Lintonen Tomi. 2006b. Theory-based survey analysis of well-being in secondary schools in Finland. Health Promotion International 21(1): 27-36.
  8. Lintonen Tomi, Konu Anne. 2006. The Well-being Profile – An Internet tool for school health promotion. Promotion & Education 8(4): 230-235.
  9. Konu Anne, Viitanen Elina, Lintonen Tomi. 2010. Teachers’ well-being and perceptions on leadership practices. Journal of Workplace Health Management 3(1):44-57.
  10. Konu A, Koivisto A-M. 2011. The School Well-being Profile – a valid instrument for evaluation. In LG Chova, M Belenguer, AL Martinez (toim.): EDULEARN11 Publications. Barcelona 4th-6th of July 2011, pp. 1842-1850, IATED.
  11. Tiirikainen Mikko. 2012 Urheiluseurat liikuttavat - harrastuksen lopettamisajatuksiin liittyviä tekijöitä nuoruusiässä. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Pro gradu (hyvinvointimalli käytössä)
  12. Saastamoinen Hanna. 2014. Tämä koulu on aika jees minulle : yläkoulun oppilaiden kokemuksia kouluhyvinvointia tukevista tekijöistä ja kehitysehdotuksia kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Pro gradu. (Hyvinvointiprofiilin aineisto)
  13. Puolakka K, Konu A, Kiikkala I, Paavilainen E. 2014. Mental health promotion in school: Schoolchildren’s and families’ viewpoint. Nursing Research and Practice, no 395286, DOI: 10.1155/2014/395286
  14. Puolakka K, Haapasalo-Pesu K-M, Konu A, Åstedt-Kurki P, Paavilainen E. 2014. Mental Health Promotion in a School Community by Utilising the Results from the Well- Being Profile. An Action Research Project. Health Promot Pract 15(1): 44-54.
  15. Konu A, Joronen K, Lintonen T. Seasonality in School Well-being: The Case of Finland. 2015. Child Indicators Research. 8:265-277. DOI: 10.1007/s12187-014-9243-9
  16. Konu A, Gråsten-Salonen H. Koulumiete-projekti – koululaisten mielen¬terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pirkanmaalla [Koulumiete project – health promotion of schoolchildren in the Pirkanmaa district]. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2004.
  17. Konu A. Hyvinvointiprofiili koulun kehittämisen välineenä [The Well-being Profile as a Tool for School Development]. Teoksessa Peltonen Heidi (toim.) Opiskelun tuki esi- ja perusopetuksessa. 2005. Opetushallitus, 256-265.
  18. Konu A. Hyvinvoinnin arviointi koulun kehittämisen välineenä [The well-being evaluation as a tool for school development]. Liikunnanopettaja [PE teacher –journal] 4/2005, 10-11.
  19. Konu A. 2010. Koululaisten hyvinvoinnin arviointi ja alakoulujen hyvinvointi 2000-luvulla. [The Evaluation of the Well-being of Schoolchildren, and the Well-being of Elementary Schools during 21st Century] Teoksessa Joronen K and Koski A (toim.): Tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä. Tampere: Tampere University Press, 13-32.
  20. Kylväjä M, Kumpulainen P, Konu A. 2019. Application of Data Clustering for Automated Feedback Generation about Student Well-Being. ACM Digital Library: Association for Computing Machinery. https://doi.org/10.1145/3340435.3342720
  21. Konu A, Lintonen T. 2019. Myönteistä kehitystä kouluhyvinvoinnissa. Yhteiskuntapolitiikka 84(5-6):601-608. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744443

Uuden hyvinvointiprofiilin tarina

Koulun hyvinvointiprofiilin kyselyt kehitettiin vuonna 2004 Koulun hyvinvointimalliin ja aiempiin tutkimuksiin perustuen (Konu 2002). Ne testattiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Mielenterveystyön hankkeen Koulumiete-projektissa (Konu & Gråsten-Salonen, 2004). Koulun hyvinvointiprofiilin ensimmäisen internet-version (http://www10.edu.fi/hyvinvointiprofiili/) tekivät Anne Konu, Tomi Lintonen (Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos), Lauri Kainulainen ja Hannu Kivimäki.

Rahoitusta siihen saatiin STM:n terveyden edistämisen määrärahasta Koulumiete-projektin kautta, Opetushallituksesta ja Hyvitestä (Pirkanmaan käyttäjäkeskeinen hyvinvointiteknologia -hanke) Clas-Håkan Nygårdin (Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos) kautta. Koulun hyvinvointiprofiilin internet -sivuston suunnittelusta ja ohjelmoinnista vastasivat Lauri Kainulainen ja Hannu Kivimäki Tampereen yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.

Kansainvälisen hyvinvointiprofiilin (the School Well-being Profile; http://www.schoolwellbeing.eu/) kehittivät vuonna 2010 Anne Konu, Tomi Lintonen ja Lauri Kainulainen. Palvelun kehitys aloitettiin alusta, täysin uuden teknisen alustan päälle. Tähän saatiin pieni osittaisrahoitus Tampereen Yliopiston TULI-rahasta. Lauri Kainulainen vastasi koko palvelun teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta.

Vuonna 2016 Helsingin opetusviraston aloitteesta päivitettiin Hyvinvointiprofiilin kysymykset sekä kehitettiin palveluun kaksi uutta osiota: vahvuudet ja voimavarat sekä digimaailma. Työryhmä Markus Salonen, Raija Nummelin, Vesa Nevalainen, Sanna Ranto, Anne Konu ja Lauri Kainulainen suunnittelivat uuden hyvinvointiprofiilin (https://koulunhyvinvointiprofiili.fi/). Ruotsiksi sen käänsi Yaira Obstbaum ja englanniksi Tomi Lintonen.

Uusi Koulun hyvinvointiprofiili pohjautuu joiltain teknisiltä osiltaan kansainväliseen versioon, mutta käytännössä on kyse kokonaan uudesta palvelusta, jossa on enemmän ominaisuuksia sekä paranneltu ulkoasu ja käyttöliittymä.

Lauri Kainulainen vastasi koko internet-palvelun teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta; hän vastaa myös palvelun ylläpidosta. Helsingin kaupungin opetusvirasto rahoitti kehitystyön.