About
the service

Koulun hyvinvointiprofiili aims to bring modern data-driven decision making to the school world. Scientifically sound and thoroughly tested questions are presented through an online service which allows the results to be seen in realtime. Say bye-bye to paper forms.

Compare

Compare your results with others

How can we know how well we are doing? One feasible approach is to examine which questions get the highest and which get the lowest evaluations. You can get a wider picture of your situation by making comparisons within your school and between your school and other schools.

The results of an individual school are visible only for the school itself and the direct results are never used for research or any other purposes without the permission of the school.

Easy!

How it works

Everything is done in four easy steps

  1. Login and create a questionnaire for your school. Choose which areas you wish to include.
  2. Create and distribute individual questionnaire codes to students and/or personnel
  3. Everybody uses their code to fill the questionnaire individually online
  4. Review the results online. Export them in CSV or XLS for futher processing if needed.

And later on it is easy for you to compare your new results with your previous answers.

Science

Well-being in Schools

The questionnaires are based on the School Well-being Model, first published in Health Promotion International 2002 (Konu and Rimpelä Vol. 17, page 83). It combines sociological, educational and health science theory.

The Model has been tested empirically [3-5] and based on the tests the School Well-being Profile has been developed [6-8]. The web-based Profile has been used since 2004. The research has continued actively [9-10, see publications below].

The School Well-being Model and Profile questionnaires are used world-wide (e.g. Australia, Estonia, Finland, Greece, Holland, Indonesia, Iran, Portugal, Tanzania, USA)

Publications

  1. Konu Anne, 2002. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. (Pupils’ well-being in school). Acta Universitatis Tamperensis 887. Tampereen yliopisto. (in Finnish)
  2. Konu Anne, Rimpelä Matti. 2002. Well-being in Schools – a conceptual model. Health Promotion International 17(1):79-87.
  3. Konu Anne, Lintonen Tomi, Rimpelä Matti. 2002a. Factors associated with schoolchildren’s general subjective well-being. Health Education Research 17(2):155-165.
  4. Konu Anne, Lintonen Tomi, Autio Ville. 2002b. Evaluation of Well-being in Schools – a Multilevel Analysis of General Subjective Well-being. School Effectiveness and School Improvement 13(2):187-200.
  5. Konu Anne, Alanen Erkki, Lintonen Tomi, Rimpelä Matti. 2002c. Factor Structure of the School Well-being Model. Health Education Research 17(6):732-742.
  6. Konu Anne, Lintonen Tomi. 2006a. School well-being in Grades 4-12. Health Education Research 21(5):633-642.
  7. Konu Anne, Lintonen Tomi. 2006b. Theory-based survey analysis of well-being in secondary schools in Finland. Health Promotion International 21(1): 27-36.
  8. Lintonen Tomi, Konu Anne. 2006. The Well-being Profile – An Internet tool for school health promotion. Promotion & Education 8(4): 230-235.
  9. Konu Anne, Viitanen Elina, Lintonen Tomi. 2010. Teachers’ well-being and perceptions on leadership practices. Journal of Workplace Health Management 3(1):44-57.
  10. Konu A, Koivisto A-M. 2011. The School Well-being Profile – a valid instrument for evaluation. In LG Chova, M Belenguer, AL Martinez (toim.): EDULEARN11 Publications. Barcelona 4th-6th of July 2011, pp. 1842-1850, IATED.
  11. Tiirikainen Mikko. 2012 Urheiluseurat liikuttavat - harrastuksen lopettamisajatuksiin liittyviä tekijöitä nuoruusiässä. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Pro gradu (hyvinvointimalli käytössä)
  12. Saastamoinen Hanna. 2014. Tämä koulu on aika jees minulle : yläkoulun oppilaiden kokemuksia kouluhyvinvointia tukevista tekijöistä ja kehitysehdotuksia kouluhyvinvoinnin edistämiseksi. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Pro gradu. (Hyvinvointiprofiilin aineisto)
  13. Puolakka K, Konu A, Kiikkala I, Paavilainen E. 2014. Mental health promotion in school: Schoolchildren’s and families’ viewpoint. Nursing Research and Practice, no 395286, DOI: 10.1155/2014/395286
  14. Puolakka K, Haapasalo-Pesu K-M, Konu A, Åstedt-Kurki P, Paavilainen E. 2014. Mental Health Promotion in a School Community by Utilising the Results from the Well- Being Profile. An Action Research Project. Health Promot Pract 15(1): 44-54.
  15. Konu A, Joronen K, Lintonen T. Seasonality in School Well-being: The Case of Finland. 2015. Child Indicators Research. 8:265-277. DOI: 10.1007/s12187-014-9243-9
  16. Konu A, Gråsten-Salonen H. Koulumiete-projekti – koululaisten mielen¬terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pirkanmaalla [Koulumiete project – health promotion of schoolchildren in the Pirkanmaa district]. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja 8/2004.
  17. Konu A. Hyvinvointiprofiili koulun kehittämisen välineenä [The Well-being Profile as a Tool for School Development]. Teoksessa Peltonen Heidi (toim.) Opiskelun tuki esi- ja perusopetuksessa. 2005. Opetushallitus, 256-265.
  18. Konu A. Hyvinvoinnin arviointi koulun kehittämisen välineenä [The well-being evaluation as a tool for school development]. Liikunnanopettaja [PE teacher –journal] 4/2005, 10-11.
  19. Konu A. 2010. Koululaisten hyvinvoinnin arviointi ja alakoulujen hyvinvointi 2000-luvulla. [The Evaluation of the Well-being of Schoolchildren, and the Well-being of Elementary Schools during 21st Century] Teoksessa Joronen K and Koski A (toim.): Tunne- ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen kouluyhteisössä. Tampere: Tampere University Press, 13-32.
  20. Kylväjä M, Kumpulainen P, Konu A. 2019. Application of Data Clustering for Automated Feedback Generation about Student Well-Being. ACM Digital Library: Association for Computing Machinery. https://doi.org/10.1145/3340435.3342720
  21. Konu A, Lintonen T. 2019. Myönteistä kehitystä kouluhyvinvoinnissa. Yhteiskuntapolitiikka 84(5-6):601-608. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744443

Uuden hyvinvointiprofiilin tarina

Koulun hyvinvointiprofiilin kyselyt kehitettiin vuonna 2004 Koulun hyvinvointimalliin ja aiempiin tutkimuksiin perustuen (Konu 2002). Ne testattiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Mielenterveystyön hankkeen Koulumiete-projektissa (Konu & Gråsten-Salonen, 2004). Koulun hyvinvointiprofiilin ensimmäisen internet-version (http://www10.edu.fi/hyvinvointiprofiili/) tekivät Anne Konu, Tomi Lintonen (Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos), Lauri Kainulainen ja Hannu Kivimäki.

Rahoitusta siihen saatiin STM:n terveyden edistämisen määrärahasta Koulumiete-projektin kautta, Opetushallituksesta ja Hyvitestä (Pirkanmaan käyttäjäkeskeinen hyvinvointiteknologia -hanke) Clas-Håkan Nygårdin (Tampereen yliopisto, Terveystieteen laitos) kautta. Koulun hyvinvointiprofiilin internet -sivuston suunnittelusta ja ohjelmoinnista vastasivat Lauri Kainulainen ja Hannu Kivimäki Tampereen yliopiston Tietojenkäsittelytieteiden laitokselta.

Kansainvälisen hyvinvointiprofiilin (the School Well-being Profile; http://www.schoolwellbeing.eu/) kehittivät vuonna 2010 Anne Konu, Tomi Lintonen ja Lauri Kainulainen. Palvelun kehitys aloitettiin alusta, täysin uuden teknisen alustan päälle. Tähän saatiin pieni osittaisrahoitus Tampereen Yliopiston TULI-rahasta. Lauri Kainulainen vastasi koko palvelun teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta.

Vuonna 2016 Helsingin opetusviraston aloitteesta päivitettiin Hyvinvointiprofiilin kysymykset sekä kehitettiin palveluun kaksi uutta osiota: vahvuudet ja voimavarat sekä digimaailma. Työryhmä Markus Salonen, Raija Nummelin, Vesa Nevalainen, Sanna Ranto, Anne Konu ja Lauri Kainulainen suunnittelivat uuden hyvinvointiprofiilin (https://koulunhyvinvointiprofiili.fi/). Ruotsiksi sen käänsi Yaira Obstbaum ja englanniksi Tomi Lintonen.

Uusi Koulun hyvinvointiprofiili pohjautuu joiltain teknisiltä osiltaan kansainväliseen versioon, mutta käytännössä on kyse kokonaan uudesta palvelusta, jossa on enemmän ominaisuuksia sekä paranneltu ulkoasu ja käyttöliittymä.

Lauri Kainulainen vastasi koko internet-palvelun teknisestä suunnittelusta ja toteutuksesta; hän vastaa myös palvelun ylläpidosta. Helsingin kaupungin opetusvirasto rahoitti kehitystyön.